Talon rakentamisen kustannukset 2017 – Hillittyä kasvua verrattaessa edelliseen vuoteen

Rakennettujen pientalojen keskimääräiset rakentamiskustannukset olivat vuonna 2017 ilman tontinhankintaa 2060 euroa/nettoneliö. Vuoteen 2016 nousua tapahtui vain noin 1 %. (RTS Oy:n tutkimus).

Tällä hetkellä 100 m²:n omakotitalon rakentamisen kustannuksesi tulee noin 206 000 euroa. Samalla summalla saa keskimäärin 57 m²:n kerrostalokaksion. Omakotitalon rakentaminen tai rakennuttaminen on siis edelleen kustannustehokas vaihtoehto oman kodin hankkijalle, riippumatta rakentamisen kustannuksien noususta.

Pientalojen rakentamiskustannusten nousu

Riippumattoman rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan omakotitalojen rakentamiskustannukset nousivat vuonna 2017 vain 1 %:lla. Samaisen tutkimuslaitoksen mukaan rakentamiskustannukset ovat kuitenkin nousseet viimeisen 10 vuoden aikana n. 40 %. Osittain tästä johtuen rakennettujen omakotitalojen koko on pienentynyt tuolla jaksolla keskimäärin kymmenellä neliöllä.

Tilastokeskuksen ylläpitämän rakennuskustannusindeksin mukaan taas pientalojen rakentamiskustannukset olivat pysyneet ennallaan viimeisen vuoden aikana.

Ottamatta kantaa kumpi tilasto/tutkimus on absoluuttinen totuus, voidaan kuitenkin todeta että omakotitalojen rakentamiskustannusten nousu oli erittäin maltillista vuonna 2017 verrattuna edeltävään vuosikymmeneen.

Mistä kustannusten nouseminen johtuu

Inflaatio

Inflaatio selittää osan rakennuskustannusten noususta. Tilastokeskuksen ylläpitämän kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio on viimeisen kymmen vuoden aikana liikkunut välillä 0,5 % – 2 % / vuosi. Koska omakotitalojen rakentamiskustannukset ovat kuitenkin nousseet samalla jaksolla lähes 4 % vuodessa, on kustannusten nousuun etsittävä muitakin syitä.

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 1980 – 2017

Rakentamismääräykset

Viime vuosina rakentamismääräykset ovat muuttuneet ja omakotitaloihin kohdistuu aikaisempaa enemmän erilaisia vaatimuksia. Määräysten tavoitteena on mm. parantaa rakentamisen laatua sekä ehkäistä harmaata taloutta.

Määräyksistä johtuen työmailla tehdään enemmän tarkastuksia, tarvitaan enemmän eri alojen suunnittelijoita/asiantuntijoita, rakenteet ovat kalliimpia sekä rakennuslupaprosessi on pitkäkestoisempi. Nykyään omakotitalotyömaalla tulee olla mm. vastaava työnjohtaja, kvv-vastaava, pääsuunnittelija, vastaava rakennesuunnittelija, perustussuunnittelija, LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija, arkkitehtisuunnittelija, kosteudenhallintakoordinaattori jne. Näistä johtuen suunnittelu- ja palkkakustannukset ovat kasvaneet.

Suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksia on myös kiristetty, esimerkkinä arkkitehtisuunnittelijoiden täytyy joillakin kaava-alueilla olla yliopistopohjaisia SAFA-arkkitehteja kun ennen ammattikorkeatutkinto on ollut riittävä omakotitalon suunnitteluun.

Myös energiamääräykset ovat yhtenä suurena tekijänä vaikuttaneet kustannuksiin. Rakenteiden eristevahvuudet ovat kasvaneet, ikkunoiden ja ovien lämmöneristävyys on parantunut ja talotekniikan osuus on kasvanut. Nämä ovat nostaneet materiaali- ja tuotantokustannuksia.

Rakentamistavan muutos

Määräysten vaatimustason kiristäminen on omalta osaltaan pakottanut ammattityövoiman käyttöön rakentamisessa. Yhä useampi pientalo rakennetaankin nykyisin lähes täysin ammattilaisvoimin. Aikaisemmilta vuosikymmeniltä tuttu ns. ”hartiapankki”- ja ”talkoorakentaminen” onkin vähentynyt merkittävästi.

Suurimpana syynä rakentamistavan muutokseen lienee kuitenkin määrätynlainen asennemuutos. Kun ennen pidettiin jonkinlaisena miehen mittana sitä että jokainen rakentaa perheelleen omakotitalon niin nykyään halutaan ja osataan panostaa itselle tärkeisiin asioihin: perheeseen, vapaa-aikaan ja omaan työhön.

Asumisen vaatimustason nousu

Vuosi vuodelta rakentajien vaatimustaso pintamateriaalien, talotekniikan ja suunnitteluratkaisujen suhteen on kasvanut. Etenkin lämmitystavan valinta on merkittävä tekijä rakentamisaikaisten kustannusten kannalta. Nykyään panostetaan hankintavaiheessa arvokkaampiin ratkaisuihin, jotta käytönaikaiset kustannukset saadaan minimoitua. Esimerkiksi maalämmön hankintakustannus on korkea, mutta se maksaa itsensä takaisin käyttökustannuksissa.

Uusissa omakotitaloissa vaatimustason nousu näkyy myös erilaisina asumisviihtyvyyttä parantavina ratkaisuina, jotka nostavat yleisiä rakentamiskustannuksia. Kuten sadesuihkut, jääpalakonepakastimet, kiviset työtasot, seinämallin WC-istuimet, lasiseinät saunassa, erilaiset älyjärjestelmät, led-valaisimet, eksoottiset saunamateriaalit, induktioliedet jne..

Mutta tuskinpa kukaan meistä haluaa tai on valmis palamaan isovanhempiemme vaatimustasolle jossa jo sisä-WC saattoi olla ylellisyyttä, vaikka rakentaminen olisi halvempaa näin.

Rakentamiskustannuksien tulevaisuuden näkymät

Rakentamiskustannukset tulevat minun näkemykseni mukaan jatkamaan nousemistaan vähintäänkin yhtä voimakkaasti kuin tähänkin saakka. Eivätkä viranomaismääräykset ole tietääkseni vähenemässä, päinvastoin.

Suomen talous on lähtenyt viimein toivotulle kasvu-uralle. Tämä heijastuu rakentamisessakin kustannusten nousuna, kun esimerkiksi sahateollisuudella vienti vetää. Tällöin kotimaassa hinnat nousevat väistämättä, kun kysyntää on vientimarkkinoillakin.

Tästä kaikesta huolimatta omakotitalo tulee jatkossakin säilymään edullisena asumismuotona.

Janne Rönkkö
Toimitusjohtaja, Omatalo Oy

Lue myös Jannen aiempi teksti rakentamisen kustannuksista >

  1. Omakotitalon hiilijalanjälki
  2. Talon rakentamisen kustannukset
  3. Tontti rakentamiskuntoon

Tilaa esitteemme